Paniikki yltyy

Elämä on laiffii ja laiffi jaetaan fifty-sixty loppukokeiden ja loppukokemusten kesken, enemmän tai vähemmän kristillisesti tasan.

Huomenna olisi kuuntelu- ja saneluosuudet saksan ja espanjan kokeista, ja perjantaina biologian osakoe labrojen pohjalta. Ensi viikolla sitte kirjalliset loppukokeet; bilsa tiistaina, saksa ja espanja torstaina ja perjantaina kultuurihöpölöpökurssi. Läpipääsyä vähän jännitän ainoastaan bilsan kanssa, mutta siihenkin on hyvin aikaa lukea viikonloppuna joten ihan jäätävää stressiä ei ole päässyt syntymään.

Perjantai-iltana on luvassa hengähdystauko tenttikirjoista, kun järjestämme vaihtariporukalla Erasmus Awards -illan! :)
Vaihtarit ovat siis äänestäneet joukostamme henkilöitä mitä vaihtelevimmissa kategorioissa ja perjantaina luvassa tietynlainen palkintojuhla mutta enemmänkin kyse on mahdollisuudesta kerätä kaikki vaihtarit yhteen tilaan viimeisen kerran ennen kotiinpaluuta, ja illasta tulee varmasti mielenkiintoinen. Tenttien lähestyessä olemme kärsineet ajan puutteesta koska tapahtumaan panostaminen on jäänyt viimetinkaan ja vain tiettyjen henkilöiden vastuulle, mutta kaikesta huolimatta uskon illasta tulevan varsin viihteellinen.

Markuksen kanssa tänään tuskailtiin, että juhannustunnelma on hieman kadoksissa kaiken hälinän keskellä. Eipä ole Suomessa ikinä tarvinnut päntätä tentteihin juhannusaattona! Mutta kerta se on ensimmäinenkin. Mutta ei öö hääppöstä. Muutenkin on ihan tarpeeksi hämmentävää kun vuorotellen itkettää ja naurattaa eikä tiedä että johtuuko se lähdön tuskasta vai paluun odotuksesta ;D

Alle kaksi viikkoa jäljellä armon aikaa, ja aion käyttää sen tiiviisti ranskalaisen kulttuurin parissa, ja täten julistankin tämän kirjoitukseni jäävän viimeiseksi mohikaaniksi blogissani. Toivottavasti blogini on vastannut odotuksiinne edes jollakin tasolla! :) Uuttakin blogi-projektia olen Tampereelle suunnitellut, mutta ensin aion pitää vähän lomaa ja integroitua Suomen kesään rauhassa. :)

Hauskaa Juhannusta kaikille!!!

Lopun alku

Ajat on kovat. Viimeinen kuukausi Ranskassa on käynnistynyt hurjassa hormonimyrskyssä. Viimeiset kaksi päivää olen viettänyt paniikissa, jota synnyttää lukuisista asioista syntynyt stressi; loppukokeet lähestyvät, projektien deadlinet häämöttävät. Jäljellä enää neljä viikonloppua, jotka pitää jakaa tasan ystävien, Pariisin, kulttuurinautintojen ja matkamuistohankintojen kanssa. Ei mene nallekarkit millään tasan. Ystävien ja Troyesin taakse jättö itkettää, Tampereelle paluu samanaikaisesti naurattaa. Näihin sekaviin tunnelmiin kun lisätään PMS, niin johan alkaa soppa kiehua. Tuuli on tänään onneksi jo reilusti tyyntynyt ja sateen jälkeen paistaa aurinko. :)


*Bilsan essee on rakennettu,
perjantai on ovella!
Riikan pienet hermoradat
hymyilevät sulosti*

Hauskaa viikonloppua!! :)

Ihme on tapahtunut - muttei Euroviisuissa

Gaalan jälkeinen viikko meni kavereiden kanssa kiistellessä siitä, kellä oli hauskinta, kenen puku oli kaunein, kuka löysi komeimman seuralaisen, kuka jaksoi valvoa pisimpään, kuka otti parhaat kuvat......ja sen semmoisesta. Gaalasta riittää varmasti puhetta pitkään, vaikkakin elämä alkaa taas jo normalisoitua.

Tiistaista eteenpäin minun mielessäni kyllä pyöri jo uudet kuviot, sillä viime viikkohan oli EUROVIISUVIIKKO! Vuoden ihanin musiikkitapahtuma, ainakin MUN MIELESTÄ :D

Tiistain ja torstain semifinaalit jouduttiin seuraamaan netin välityksellä melko kehnolla yhteydellä, sillä Ranskan televisio ei näyttänyt tiistain semifinaalia lainkaan, ja torstain semifinaali olisi näkynyt vain satelliittikanavalla. Tämä johtuu tietenkin siitä, ettei Ranska kilpaile semifinaaleissa, sillä se kuuluu neljän suurimman EBU (European Broadcasting Union)-rahoittajan joukkoon ja nämä neljä valtiota pääsevät joka vuosi suoraan finaaliin. I HATE FRANCE!! ;D

Lauantaina kisat olivat kuitenkin telkussa. Euroviisustudio pystytettiin tanssikaverini Marionin luokse, missä teimme ensin illallista porukalla ja sitten jännitimme, miten käy vuoden ihkuimmassa kisassa. Ellinor valmisti kuvassa esittelemäänsä superherkullista seesam-lohta, minä kyhäsin salaatin, Thomas toi viinin ja Marion teki maailman parasta suklaakakkuaan, joka nautittiin jälkkäriksi mansikoiden kera! Namnamnam...

Minä ja Ellinor hoidimme kansallisvelvollisuutemme kunniakkaasti; kumpikin äänesti omaa maataan, kun kerrankin oli siihen mahdollisuus, ulkomaisesta numerosta ;D Eipä kyllä auttanut mitään, sillä Ranska ei lopulta antanut yhtäkään pistettä Suomelle eikä Ruotsille. Sitä paitsi - pisti toisaalta harmittamaan, että olimme juuri Ranskassa, sillä olisimme halunneet äänestää juurikin Ranskan hulppeaa kappaletta, joka oli maustettu hupaisalla lavashow'lla! Kun Ranskaa en voinut siis äänestää, seuraavaksi mieluummin olisin antanut ääneni Turkille tai Norjalle, mutta en oikein osannut päättää. Siispä päädyin äänestämään patrioottisesti Teräsbetonia.

Noh, aivan väärä maa eli Venäjä meni ja voitti. Mutta joka vuosihan voittaja on ihan väärä - vielä kertaakaan ei minun äänestämäni kappale ole voittanut viisuja. Yleensä olen ollut kyllä ihan tyytyväinen voittajaan, mutta tänä vuonna kyllä nyrpistän nenääni Dima Bilanin imelälle balladille. Laitankin voiton taitoluistelun olympiavoittajan niskoille. Evgeni Plushenkon ansiota jokaikinen piste.

Sitten vielä vähän ilmoitusluontoisia asioita. Lentolippu Suomeen on ostettuna, siirryn siis patongista ruisleipään heinäkuun 1. päivä. Sitä odottaessa, muistakaahan käydä kurkkaamassa myös picasan galleriaan, olen päivitellyt! Linkki on tuossa vasemmalla. Ja enemmänkin kuvia on facebookissa niille joilla on virtuaalielämä :)

Ja nyt on kyllä uskomattoman mieletön ihme tapahtunut: Blogini on ajan tasalla! Saas nähdä kuinka pitkään...

Gala UTT 17.5.08

Johan siitä olen vihjaillut, ja olette ehkä pihalla kuin lumiukot, että mikä ihmeen gaala. Vihdoinkin paljastan, mistä oikein on kyse.

Ensimmäisestä kuvasta huolimatta, kyseessä ei ole missikisat. :)
Vaan...Ranskalaisilla korkeakouluilla on tapana pitää kerran vuodessa isot iltapukujuhlat, joita kutsuvat gaalaksi (le gala). Juhlat pidetään koululla, missä luokkahuoneet ja tenttisalit muuntautuvat eriteemaisiksi baareiksi ja tanssisaleiksi. Alkuillasta meillä oli myös yliopiston suurimmassa amfiteatterissa erilaisia esityksiä: tanssia, upea capoeira-show, muotinäytös...

Pukukoodi on pakollinen, joten iltapukukierrokseltahan se välillä tuntui kun kilpaa kehuttiin toisten pukuja. Ja ah, mikäs sen seksikkäämpää kuin miehet puku päällä ;) Juhlan tuntu oli käsinkosketeltava, kun jokaikinen oli pukeutunut parhaimpiinsa.

Ennen siirtymistä itse juhlapaikalle, ihmisiä kokoontui sankoin joukoin asuntoloidemme sisäpihalle, minne siis kehkeytyi jättimäiset "etkot". Hyvin nopeasti huomasi, että oikeastaan kyseessä oli - ymmärrettävistä syistä - massiivinen valokuvaussessio. Mutku kaikki oli niiiiin nättinä!

Lukuisista tanssiharjoituksista olen myös maininnut jo aiemmin, ja viimein gaalailta koitti; minä ja Ellinor pääsimme siis loistamaan parrasvaloissa :D Kuvassa olemme backstagella tanssirytkyissä, valmiina hyppäämään lavalle. Esityksemme sujui mitä parhaimmin ja saimme paljon kiitosta ja kehuja värikkäästä ja vauhdikkaasta koreografiastamme. Meillä on kyllä ihan maailman pienin, pyörein, iloisin ja ihastuttavin tanssin opettaja, sekä tosi hyvä ryhmä, josta olemme saaneet monia hyviä ystäviä.

Koulun eri kerhot rakensivat siis yliopiston tiloihin pieniä baaritiskejä, ja myös vaihtariklubilla oli omansa; suurin, kaunein ja paras - The Pink Elephant Bar. Loppuun blogini naislukijoille omistettuna: Aussi-söpöliinimme Nick nakkivuorossa Erasmus-baarissamme. Ja kuten Ranskassa on tapana, siellähän ei ihan mitä tahansa tarjoiltukaan vaan juhlaan kelpaa vain ja ainoastaan shamppanja! :)

Speed Dating :)

Ah, viime viikolla riitti tekemistä ja jännittämistä! Joka ilta oli tanssiharjoitukset, sillä lauantain Gaalaan oli esityksiä valmisteilla. Lisäksi syksyinen kämppikseni Outi palasi Troyesiin torstaina, joten piti vaihtaa kuulumisia muutaman kuukauden ajalta. Sitä ennen kuitenkin keskiviikkona sain uuden hauskan kokemuksen! Vaihtarikaverit järjestivät Projektin hallinta -kurssin tiimoilta Speed Dating-illan, ja oli kyllä ihan superhauskaa! :o)

Iltamat järjestettiin keskustassa, pienessä mutta tunnelmallisessa kahvila/baari SAM-SAMissa, jossa en ollut käynyt aiemmin, mutta tulen varmasti menemään toiste! Tosi symppis pikkukuppila, missä on saatavilla lauta-, kortti-, ja kaikenlaisiamuitakinhauskojapelejä :) Ja kun sanon PIKKU, tarkoitan PIKKUkuppila! Deittipareja oli 15, eikä sinne enempää olisi mahtunutkaan. Ihanan intiimiä! Tosin deittailun kannalta sinänsä huono, että parit istuivat niin lähekkäin, että oli vaikea välillä kuulla mitä OMA deitti sanoo, kun naapurien deitit puhuivat kovempaa.

Ja pikadeittailun säännöthän ovat seuraavat:
Tytöt istuvat seinän vierustalle numerolla merkatun pöydän ääreen, ja kirjaintunnisteella merkatut pojat kiertävät sitten kaikki pöydät läpi. Jokaiselle deitille annetaan kolme minuuttia aikaa, sitten pojat siirtyvät seuraavaan pöytään. (Meillä oli siis kolme minuuttia mutta elokuva-triviani perusteella luulisin, että se vaihtelee 2 ja 5 minuutin välillä järjestäjästä ja ehkä deittaajien määrästäkin riippuen) Jokaisella on kaavake, johon merkataan pienet muistiinpanot, paljonko miellytti herra A, herra B jne tai vastaavasti neiti numero 3, neiti numero 7 jne. Kierroksen lopuksi valitaan top3 (tai esim top5) ja sitten kaavakkeet kerätään pois. Järjestäjä käy kaavakkeet läpi, ja deittaajille annetaan toisten yhteystiedot niissä tapauksissa, joissa deittiparin kumpikin puolisko on tykännyt toisesta. Voilà!

Etukäteen olin melko epäluuloinen, että eikös tuo nyt ole aika kummää sähläystä. Ja ennen kaikkea pelkäsin, että pikadeittaisin vain ennestään tuttuja, koska kerran vaihtarikaverit järjestivät illan ja tiesin että muitakin vaihtareita oli rekrytty tapahtumaan. Mutta toisin kävi! Muutamia kavereitani oli kyllä paikalla mutta enimmäkseen tapasin aivan ventovieraita. Ihan hauska tutustua uusiin ihmisiin, ja vaikkei kolmessa minuutissa ketään oikeasti opi tuntemaan, niin siinä piilee kuitenkin pikadeittailun salaisuus; Pari minuuttia riittää päättämään, kiinnostaisiko myöhemmin viettää herra B:n kanssa pari tuntia. Tällä kertaa en ollut kovin onnekas, vain yhden pojan olisin kelpuuttanut ihan oikeille treffeille, eikä niillekään koskaan tullut kutsua. Kaikesta huolimatta, minulle jäi speed datingistä oikein hyvä mieli :) Eipä mulla aikaa mihinkään deittailuun kuitenkaan olisi ;oP

Kaikkee pientä kivaa :)

Keskiviikkoaamuna saatoin Jorin Pariisiin lentokentälle, mutta tällä kertaa en voinut jäädä nautiskelemaan pääkaupungin antimista, sillä piti kiiruhtaa kouluun ja espanjan tunnille. Opettaja oli pelotellut isoilla pistareilla mutta pitikin vain pienen sanakokeen, mikä meni ihan ookoo, sain 8/10 pistettä. Muutenkin oon loistanut espanjan kurssilla, välikokeesta ja esseestä napsahti molemmista 17/20 pistettä y muchos gracias de la profesora :)

Espanja onkin keskiviikon ainoa luento, joten sen jälkeen pääsin kirmailemaan vapaille ja odotin innolla, mitä annettavaa ranskalaisilla on Wappuna, mutta turhaan odotin. Toukokuun 1. oli kyllä vapaapäivä mutta keskiviikkona oli vain hyvin pienet pakolliset seuraavana-päivänä-ei-tarvitse-mennä-kouluun -kekkerit. Ei siis mikään Wappu teekkarille! Hiukan iski ikävä Tammerkosken rantaan ;(

Mutta elämä jatkuu. Muutenkin rauhallisella viikolla viihdyin lähinnä leffojen parissa. Sekä leffateatterissa että DVDltä tuli katsottua iso kasa enemmän ja vähemmän viihdyttäviä pätkiä. Sunnuntaina grillattiin porukalla Vincentin synttäreiden kunniaksi ja muutenkin viihdyttiin ulkosalla paljon, sillä säät alkoivat lämpenemään oikein urakalla ja rusketukselle alettiin rakentaa tukevaa perustaa ;)

Seuraavalla viikolla alkoivat melko intensiiviset tanssiharjoitukset tulevaa Gaalaa varten, jonne meidän upea ja mahtava Modern Jazz -tanssiryhmä valmisteli esityksiä. Ennen suurta ja odotettua gaalaviikkoa kuitenkin oli luvassa vielä lähes viikon loma! 8.-12.5. oli meillä vapaata koulusta. Rahattomana jäin sitä viettämään tänne kotikulmille, kateellisina muille vaihtareille, jotka melkein kaikki suuntasivat jälleen eri puolille Eurooppaa. Ilmojen herra oli kuitenkin puolellani ja hyvin pienellä vaivalla sain itseni henkisesti siirrettyä kauas koulusta aurinkolomalle, sillä elohopea nousi lähentelemään kolmeakinkymppiä ja muutama päivä sujui kyllä ihanan rennossa tunnelmassa auringossa maaten ja lueskellessa äidin lähettämiä Olivia-lehtiä :)

Sitten alkoikin jo viime viikko eli tämä erittäin odotettu ja hehkutettu GAALA alkoi lähestyä...

Hyötyliikuntaa ja harvinaista hupia :)

Kolme pahinta tenttiä kun oli ohitse, olikin aika kiiruhtaa takaisin Pariisiin! Jori tuli vieraakseni perjantaina, viikko Tiian lähdön jälkeen, ja velipojankin kanssa oli kyllä hauskaa! Mut hei - elämä on.

Viikonloppu vietettiin - missäs muuallakaan kuin - Pariisissa! Säät suosi ja minäkin sain uusia kokemuksia, vaikka Pariisin turistikohteet onkin jo tullut muutamaan kertaan kierrettyä. Vaikkei niihin kyllä pahemmin kyllästy! Ovat sen verran mahtipontisia, että niitä jaksaa ihastella kerta toisensa jälkeen.

Tällä kertaa aloitimme turisteilun hieman vaihtoehtoisesti. Ensinnäkin yöllä, ja lisäksi polkupyörän päällä. Pariisissa on tosi hyvä vuokrapyöräsysteemi, joka ei maksa juuri mitään. Ideasta saan kiittää saksalaisystävääni Nilsiä, jonka luona jälleen yövyimme. Hän tuli mukaamme, mikä oli ihan hyvä koska hän on ajellut vuokrapyörillä paljon enemmän kuin minä ja hän lähti mielellään kokeilemaan, sillä halusi myöhemmin tehdä samanlaisen kierroksen veljensä kanssa. Yöllä kaupungin moottoriliikenne hiljenee olemattomaksi ja kaikki monumentit ja rakennukset ovat kauniisti valaistuja, joten mikä sen parempi tapa kiertää nähtävyyksiä! Hyötyliikuntaa kaiken lisäksi :)

Seuraavat päivät tu-risteilimme perinteisempään tapaan. Pääsin itse vasta tällä kertaa ensimmäiselle seinen risteilylleni! Jännittävää ;D Joeltakin katsottuna kaupunki on kaunis, ja erilaisia siltoja oli hauska vertailla, niitä kun on kymmeniä.

Pari päivää Pariisissa vierähti kuin siivillä, ja sunnuntai-iltana oli aika siirtyä tänne maaseudulle. Maanantaina minun ollessani koulussa Jori käväisi kurkkaamassa läheisiä outlet-myymälöitä, ja iltapäivällä lähdimme keskustaan katselemaan vanhoja rakennuksiamme ja tietenkin kirkkoja, joita Troyesissa on joka nurkalla.

Illemmalla, kun menimme illalliselle erääseen pizzeriaan, sattui jotakin aika uskomatonta! Pikkukaupunkimme pienessä pizzeriassa oli hiljaisena maanantai-iltana minun ja veljeni lisäksi kolmas asiakas, ja kuinka ollakaan, tämä paljastui SUOMALAISEKSI! Ja kaiken lisäksi vielä julkkikseksi. Itse istuin selin häneen mutta Jori oli vähän mietiskellyt itsekseen, että tutun näköinen mies muttei maininnut mitään koska ei ajatellut tosiaan tuntevansa ketään Ranskassa. Noh, tämä kolmas asiakas tuli kyllä sitten hetken kuluttua kysymään ihan suomeksi, että oliko hän todella kuullut meidän puhuvan suomea :)

Paljastui, että kyseessä oli näyttelijä Timo Torikka, joka on kiertueella ranskalaisen teatteriryhmän kanssa. Hän esittää pääosaa näytelmässa Plus loin que loin (engl. Further than the Furthest Thing), jonka he esittivät kertaalleen myös Troyesissa. Sattumalta esitysaika oli seuraavana iltana ja kaiken lisäksi hän tarjoutui varaamaan meille liput, joten epäilemättä tiistai-illan ohjelmassa oli teatteria! Olin aivan innoissani, koska eräs ranskalainen ystävämme on useaan otteeseen hehkuttanut paikallista teatteriantia ja menemisestä on puhuttu kavereiden kanssa, mutta puheiksi on myös jäänyt. Viimein sain mahdollisuuden päästä tutustumaan paikalliseen teatteriin, ja vielä suomalaisnäyttelijän ranskankieliseen työskentelyyn siinä samalla. Itse pidin kappaleesta tosi paljon, yllättäviä juonenkäänteitä riitti, sopivasti huumorilla höystettynä! Pelkäsin että Jori kyllästyy, koska ei valitettavasti ymmärrä sanaakaan ranskaa, mutta hänkin pysyi yllättävän paljon kärryillä! Eniten Jori luonnollisesti innostui kappaleen loppumetreillä, kun Torikka lauloi suomeksi. :)

Ihana Pariisin loma! <3

Blogi laahaa jälleen jälkijunassa, mutta kerrankin sain jättimäisen kiukkupuuskan kirjoittaa kaikki viime kuukauden tapahtumat, koska on tapahtunut niin paljon kaikkea ihanaa!! Kirjoitan pienissä osissa, jotta on helpompi lukea!

Eli minnekäs jäinkään...Niin, annampas tuon tietovisan vastaukset! Eipä ole kukaan yrittänyt vastata, mahtaako kukaan edes enää lukea blogiani?? Itsepä olen kyllä laiminlyönyt kirjoitusta, ja ihan urakalla! Mutta tässä nämä kuitenkin...

1. Ranskan katsotuin kotimainen elokuva on tänä keväänä ilmestynyt, kokonaiseksi mediailmiöksi täällä noussut Pohjois-Ranskalaisille naurava, sekä erittäin naurattava BIENVENUE CHEZ LES CH'TIS
2. Treffit ranskaksi on a)RENCARD
3. Ja Pariisin lavoilla nytkähtelee nykytanssija-koreografi TERO SAARINEN.

Viimeksi mainitsemani vierailijat ovat tosiaan tulleet ja valitettavasti myös jo menneet. Huhtikuun lomaviikollani sain nauttia Tiian seurasta. Täällä vein Tiian - luonnollisestikin - shoppailemaan outlettiin, mutta seuraavalle päivälle suunnittelemani promenadi vanhassa kauniissa keskustassamme jäi valitettavan lyhyeksi, sillä juuri sinä päivänä satoi vettä, ja aivan kaatamalla. Loman jatko kuitenkin oli sitäkin hienompi! Troyesista Pariisiin siirryttyämme myös Tiian koulukaveri, nykyisin Irlannissa asuva Janita liittyi joukkoomme iloiseen. Iloisuutta todella riitti, vietimme uskomattoman hauskan viikonpuolikkaan aina yhtä ihanassa Pariisissa! Aikamme kului rattoisasti, päiviimme sisältyi perusturisteilun lisäksi mm. karuselliajelu :) eikä suklaakakkua ja punaviiniäkään taidettu säästellä ;D
Hups, näköjään myös irlantilaista siideriä tuli maistettua Lisard Lounge -baarissa! Kuvassa minä, Tiia, Janita sekä isäntämme Nils, joka siis ystävällisesti majoitti meidät kämppänsä lattialle :)

Kun Tiian oli aika palata Suomeen, minä tömähdin lomatunnelmista aika rytinällä takaisin maan pinnalle, koska minulla alkoi tentteihin pänttäys. Viisi välikoetta oli edessä joten eipä tarvinnut miettiä pariin päivään, että mitähän sitä oikein tekisi...

Vieraita ja Pariisia

Musta tuntuu, että blogini on muuttunut ranskalaiseksi TV:ksi! Sisältää tyhjänpäiväisyyksiä ja mainontaa. Tänään jos lisään tietovisan, niin alan olla niin lähellä täydellistä, että ehkä tarjoavat minulle ihan omaa kanavaa.

Koulun kirjastosta on tullut kakkos-koti. Ihme villitys tämä opiskeluinto. Vaikka ei ole aina ihan yksinkertaista...eräänäkin päivänä istuin täällä pöydän ääressä tekemässä saksan läksyjä; edessäni avoinna saksa-ranska sekä ranska-suomi -sanakirjat! Kyllä ne käännökset siitä sitten hiljalleen... Kieltämättä tuo saksan kurssi tähän ranskan ja espanjan päälle on vähän raskas, mutta eiköhän sekin kuitenkin mene läpi, tuleepahan opintopisteitä.

Ranskalaista poikaystävää en ole onnistunut löytämään. Ei ole oikein käynyt flaksi, kun kaikilla kiinnostavilla (luonnollisestikin siis pitkillä, hyvännäköisillä, hauskoilla, vähintään 23-vuotiailla) pojilla näköjään on jo tyttöystävä. Tosin mulla on enää alle kolme kuukautta Suomeen paluuseen, että nyt alkaa olla muutenkin vähän huono ajankohta tehdä löytöjä. Mun tuurilla joku ihku hottis ilmaantuu kuvioon siinä pari viikkoa ennen kotiin paluuta, niinku ei muka olisi muutenkin vaikeaa jättää tätä paikkaa ja näitä ystäviä taakseen..!

Mutta nyt lähitulevaisuuteen: Loma alkaa perjantaina, ja Tiia saapuu lauantaina! Jeah, Pariisia ja muuta kivaa luvassa! Jori varasi lennot huhtikuun lopulle, joten toinenkin turistiviikko luvassa! Sääkin on alkanut parantua vihdoin, joten turisteilu on mukavampaa. Niin ja avattiin muuten grillikausi! Oli nättiä toissa viikonloppuna, joten ostettiin halpa kimppagrilli. Valitettavasti sää muuttuu täällä nopeasti, ja kun grilli saatiin syttymään, taivas pilvistyi täysin harmaaksi. Kevään ensinakit maistuivat kaikesta huolimatta oikein hyvälle.

Lopuksi lupaamani viikon visa:
1. Mikä on Ranskan katsotuin kotimainen elokuva, ollen samalla kaikkien aikojen toiseksi katsotuin elokuva Ranskassa amerikkalaisen Titanicin jälkeen?
2. Mikä seuraavista sanoista tarkoittaa ranskaksi TREFFIT; a)rencard, b)rendez-vous, c)trévoir?
3. Kuka suomalainen tanssija-koreografi pääsi arvostetun Pariisilaisen Châtelet-teatterin pääesiintyjäksi viime perjantaina?

Lupausten rikkojan paluu palstoille

Ja mitähän taas tuli luvattua, "ensi viikolla", niijjustiinsajuu. Noh, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eiksje?

Ranskan treenaus jatkuu, uutena metodina runsaasti elokuvia ranskaksi. Pääsiäislomalla lainattiin dvd-leffoja iltojemme iloksi ja joka keskiviikko pääsee ihan melkein oikeisiin elokuviin, kun koulun media-kerho näyttää isossa salissa leffoja "valkokankaalla" viikottain! Nämä istunnot kustantavat kokonaiset kolme euroa koko lukukaudelta, joten yksittäiselle filmille siinä ei paljoakaan jää hintaa. Tänään oli vuorossa "Requiem for a Dream", joka kertoo huumeista. EI PERHEEN HERKIMMILLE. Shokeeraavan järkyttävä, mutta hienosti tehty elokuva kuitenkin!

Ja voi näitä nykyajan teknologiaihmeitä; Viime sunnuntaina osallistuin kummityttöni Inka Eveliinan ristiäisiin webkameran välityksellä! Harvinaisen mielenkiintoinen kokemus, ja yllättävän hyvin välittyy sukujuhlan tuntu pelkän äänen ja kuvan avulla. Kiitos Skype :) Vaikkakin, mieluummin olisin ollut paikanpäällä!

Ja lopuksi viikonlopun sää:

Oops, I did it again!

Aika juoksee!!
Taas suhahti kuukausi eikä sanaakaan blogissa. Noh, tässä välissä olen palannut kotiin Kanadasta, ottanut rennosti, tutustunut uusiin vaihtareihin, tullut toistamiseen tädiksi (!!JEE!!) ja vihdoin aloittanut opiskelut oikein toden teolla. [Johan täällä elokuun alusta on oltukin opiskelematta! ;D] Jos joku kaipaa yksityiskohtia kuluneen kuukauden kulusta, niin laittakaahan joko digitaalista tai analogista postia, niin minä sitten kerron ihan henkilökohtaisesti. :)

Ja nyt seuraa säätiedote: On ollut karmaisevaa; vettä, tuulta, myrskyä, räntää, vettä, kylmää tuulta, jäätävää tuulta, ja vettä. Ja tähän päättyykin sitten valitus, sillä muuten menee mukavasti :)

Tiialle superkiitos! Tiia varasi lentoliput Pariisiin huhtikuulle! Varaapa sinäkin, koe maailman paras kaupunki - kesäinen Pariisi ;)

Koulu on tosiaan alkanut, ja ihan mukavasti kyllä maistuu opiskelut! Kuten sanottu, johan tässä on jo puoli vuotta rentouduttukin. Minä fiksuna tyttönä otin tälle lukukaudelle kolme kielten kurssia, päätä välillä vähän särkee!! Samanaikaisesti käynnissä ranskan ja saksan kurssit, ja päälle vielä espanjan alkeet. Jos otetaan huomioon että täällä kuitenkin puhun myös englantia ja suomen kielikin vielä siellä takaraivossa (juuri ja juuri), niin päänsärky varmaan ihan ymmärrettävää :D

Vaikka juuri sanoin puhuvani täällä englantia, niin täytyy kyllä hehkuttaa että ranskaa olen vihdoin alkanut puhumaan ihan aikuisten oikeesti ja runsaasti! Treenausolosuhteet ovat helpottuneet, koska kahdella parhaalla kaverilla täällä on nyt ranskalainen poikaystävä [mulla vielä haku päällä ;) ], joten vietän jatkuvasti enemmän aikaa ranskalaisten kanssa. Ja tietysti ranskankieliset kurssit auttaa!

Ja vaikka olen innoissani jokaisesta uudesta ranskalaisesta ystävästä, niin eipä uusissa vaihtareissakaan mitään vikaa ole. Kaikin puolin hyvä KV-edustus on tällekin lukukaudelle :)

Lisää hämmentäviä blogitekstejä ensi viikolla, täältä tähän.

Hyvasti, vuoret! Kohti uusia seikkailuja :o)

Nyt kirjoittelen jo sateisesta Vancouverista, vuoret ja lumi ovat jaaneet taa.

Viimeiset kolme paivaa rinteessa olivat hienoja, varsinkin keskiviikolle osui viimeiselle laskupaivalleni aivan taydellinen saa; yolla oli satanut kolmisenkymmenta senttia uutta lunta, mutta aamulla saa kirkastui, joten sain kylla komeat jaahyvaiset vuorelta! Mika sen parempi paatos lasketteluputkelle, kuin puuterilaskuja auringonpaisteessa! :)

Keskiviikkoiltana otin yobussin Vancouveriin, mika oli hyvin katevaa, silla nukuin koko yon makoisasti linja-autossa, ja herasin uuteen paivaan Vancouverissa! Bussimatka kesti normaalia pidempaan, koska lyhyemmalla reitilla oli valtatie suljettu lumivyoryn vuoksi ja bussi kiersi hieman, mutta sehan vain tarkoitti lisaa nukkumisaikaa minulle :)
Paivan kiertelin Vancouverin keskustaa, ja iltapaivalla suunnistin Couch Surfing -emantani Erinin kampalle. Han jarjesti ystavanpaivan kunniaksi nyyttarit, missa meita oli lopulta viisi henkea ja ilta oli erittain hauska! Hieman viinia ja pictionarya, joka olikin mielenkiintoista, kun 40% osallistujista ei puhu englantia aidinkielenaan ;D

Tanaan lennan Ottawaan, missa olen vasta keskiyon aikaan, kun lentoajan paalle lasketaan kolme tuntia aikaeroa. Huomenna on ohjelmassa suurempi CS-tapahtuma, johon on ilmoittautunut parikymmenta henkea. Menemme luistelemaan maailman suurimmalle luisteluradalle Rideau-kanaalin paalle! :)

It's gonna be HUUUGE :D

PUUTERIPARATIISI <3 <3 <3

Kas niin, kuusi paivaa Revelstokessa, viisi paivaa rinteessa takana! Tanaan oli pakko ottaa valipaiva, koska kroppa on kovilla kun joka paivaa laskee puutereita ;)

Voipi olla, ettei laskettelunhimoisten kannata lukea pidemmalle, ettei ala ottaa pannuun ;D

Joo eli Revelstoke Ski Resort on Mt MacKenziella, 2500m korkealla vuorella. Keskus on uusi, ja muutamassa vuodessa tulee kasvamaan jattilaiseksi! Tulin sopivaan aikaan, koska toistaiseksi paikka on ikaankuin hyvin varjeltu salaisuus, eli rinteessa ei todellakaan ole ruuhkaa. Talla hetkella huipulle menee kaytannossa vain kaksi hissia, mutta kaksihan riittaa, kun huipulta voi laskea lahes kaikkiin ilmansuuntiin, ja huipulta ala-asemalle laskeminen kestaa parhaimmillaan tunnin verran! Puuterilunta riittaa, taalla ei nimittain liikoja lanata ;) Vain muutamat rinteet lanataan, enimmakseen aloittelijoille, mutta muuten huipulta voi valita reittinsa tusinan merkityn mustan puuteririnteen joukosta, tai kokeneemmille laskijoille puuterikenttia loytyy joka puolelta vuorta. Itsekin olen paassyt kokeilemaan aika siisteja paikkoja, koska Felix tuntee vuoren lapikotaisin, joten se on pystynyt mua viemaan myos putskuille joista ei kaikki turistit tiedakaan :)

En keksi naita juttuja paastani, googleta vaikka!! :D

Jos oikein viela hehkutan, niin taman vuoren potentiaalista kertoo varmasti sekin seikka, etta minun taalla ollessani taalla leireili Itavallan alppimaajoukkue, seka Burtonin sponsorisnoukkatiimi, mukaanlukien Shaun White (tiedoksi niille jotka eivat tieda, tama heppu on snoukka- ja skeittiammattilainen, joka on voittanut suunnilleen kaiken mahdollisen, mm. olympiakultaa...)

Ja lumitilanne on parempi kuin erinomainen!! Tallakin hetkella sataa isoja karvahattuja :) Lupasivat, etta koko paivan tulee lunta, joten huomenna aamulla pitanee kiiruhtaa tuoreille tyhjille puuterikentille ;)

Etta semmoselle vuorelle oon paassyt!

ELAMA ON :D

Ihania pikkukaupunkeja British Columbiassa :)

Kas niin, nyt olen jo lennahtanyt tanne Lansi-Kanadaan! Felix oli vastassa pienella Kelownan lentokentalla, josta suuntasimme pikkukaupungin keskustaan. Illaksi ohjelmassa Couch Surfing -porukan illanvietto, joka sujui mukavasti. Tapasin jalleen kerran mielettoman mielenkiintoisia tyyppeja! Yovyimme Ashleyn luona ja aamulla liftattiin Vernoniin :)

Paivalla kulutimme aikaa kaupungilla ja Felix vei minut tutustumaan Kanadalaiseen kahvilakulttuuriin. Istuskelimme parikin tuntia Tim Horton's -nimisen kahvilaketjun kuppilassa, ja sain ihanaaaaa kahvia ja donitsia, namnamnam :)

Myos Vernoiin Felix oli jarjestanyt myos toiset Couch Surfing bileet, ja Vernonissa oli luvassa Black and White night, eli mustavalkoiset kekkerit! Porukkaan osui nuorekasta ja erittain samanhenkista jengia, joten meilla oli super hauskaa :D Bileet olivat mustavalkoiset emantamme Alishan lemmikkeja myoten, nimittain kaksi mustavalkoista kissaa seka albiino-kaarme! Minusta oli mielenkiintoista, etta kymmenen hengen porukassa ei yksikaan tyyppi inhonnut kissoja tai pelannyt kaarmetta! Painvastoin, kaikki halusivat vuorotellen leikkia kaarmeen kiipeilypuuta :)

Seuraavana aamuna seurasimme ihanan hellyyttavaa Vernon Winter Feltival-paraatia, joka koostui pienen kaupungin paikallisisten kerhojen, klubien, yritysten ja urheiluseurojen hurmaavista paraati-karryista, ja joukkoon kylla mahtui mita hauskimpia hokotyksia. Joskus myohemmin sitten koitan saada kuvia linjoille!

Sitten suuntasimme vihdoin tanne Revelstokeen, missa Felix asuu. Ihana idyllinen pikkukaupunki vuorten keskella! Ovia ei tarvitse lukita, ja kaikki tervehtivat hymyillen kadulla kaikkia vastaantulijoita ja kuulumisiakin saatetaan kysella ihan ventovierailta :)
Tunnelma on kasinkosketeltavan hellyyttava :)
Nyt on jo kertynyt pari paivaa laskettelurinteessa, ja vauvauvauvautsivau mika vuori taalla on!!! Puuterilumen paratiisi :) Taalla on suunnilleen pari metria lunta, ja nyt on about 18 tuntia satanut taysia taas lisaa putskua rinteille :)

MELKO REILUA!! :oP

Toronton tunnelmassa

Ah vihdoin taalla Atlantin toisella puolen!!
Kaupungin tunnelma on ihana, jotenkin pikkukaupunkimaisen idyllinen, vaikka kuitenkin iso kaupunki. Tasta tuleekin melkoinen pikapaivitys, koska haluan menna tuonne ulos tutkiskelemaan kaupunkia lisaa! Tassa kuitenkin nopeasti tarkeimmat, koska nettiaikaa jai sahkopostien tarkistukselta:

Ensinnakin unohdin viimeksi mainita niista meidan uusista vaihtareista Troyes'ssa! Olivat ihan mahtavia tyyppeja, ainakin noin ensinakemalta! Heista kuitenkin lisaa jalleen kunhan palaan heidan keskuuteensa.

Ja takaisin matkustusasioihin, huh mutta kylla on eri asia tulla yli atlantin suureen ameriikan maahan kuin vaan pyoria schengen-alueella! Hupaisaa kun on tottunut sellaiseen pien-matkusteluun, etta aina ei edes passia tarkasteta, eika rahakaan ole vuosiin muuttunut matkakohteissani. Kanadan tullissa tunsinkin itseni suorastaan rikolliseksi kun kyselivat mita taalla teen, miksi, kenen kanssa, kuinka kauan, kaikki lentoliput piti nayttaa etten huijannut eurooppaan paluupaivaani, myos jatkolentoni lansi-Kanadaan piti nayttaa, ja muuta sellaista kivaa! Ja tosiaan rahakin tuntuu leikki-rahalta, kun ei ole vuosikausiin tarvinnut kasitella ulkomaista rahaa! Sain jo kosketusta kateiseen koska halusin lounastaa pikkuruisessa kebab-raflan tyyppisessa kuppilassa, joka vaikutti ihanan autenttiselta. Eivat huolineet luottokortteja, joten automaatille piti kipittaa. Pikkuista ravintolaa piti hauska kreikkalaisjuuret omaava George, jonka kanssa keskustelimme jaakiekosta :D

Nyt pitaa lopettaa, aika loppuu!

Gotta go and explore! :)

Reppu ja reissu -nice ;)

Hehee, hehhehehee :)

Viela vaan odottelen Glasgow'ssa, etta paasisin jo sinne Kanadaan. Mutta lentoaikataulut on mita on, sen siita saa kun ostaa halpalentoja. Vaihdot ei ehka ole kovin sujuvia, mutta kylla se odotus sitten palkitaan! Harmi vain, etta yksin matkustaminen on melko yksinaista. Alkaa mp3-soittimen sisalto tulla tutuksi ;)

Nettiyhteyden onneksi loytaa nykyaan mista tahansa, joten aikani kuluksi paatinkin vahan jo raportoida, vaikkei viela olekaan paljoa raportoitavaa. Tanaan olen siis aamulla lahtenyt liikkeelle jo varhain, ensin Troyesista Pariisiin, sielta Beauvais'hen, mista lennahdin tanne Skotlantiin. Taalla piti seikkailla Prestwickista Glasgown lentokentalle, mutta kentan vaihtaminen oli helppoa kuin heinanteko, joten ette paase viela nauttimaan eksymisseikkailuista. Katsotaan sita eksymista sitten vahan myohemmin, kunhan paasen tuonne Torontoon ;D

Noh, toivottavasti kaikki sujuu iisisti. Matkustaessa muutenkin vasyy, niin ei kylla jaksaisi vastoinkaymisia. Mutta niistahan ne parhaat tarinat yleensa syntyvatkin, eiks JE?? :D

Reissussa (lue: reisusa) rahjaantyy - BUT WHO CARES??

Alpeilta kohti Kalliovuoria!

Huh huijaa!

Tammikuun viimeiset viikot olivat aika hullunmyllyä. Loppukokeet, lukukauden päätösbileet ja sieltä kirjaimellisesti suoraan alppireissulle. Toissayönä palattiin Troyes'han ja huomisaamuna lähden Kanadaan!! Eli hullunmylly jatkuu :)

Kanadan reissusta saattaa tulla melkoinen seikkailu, sillä paljon en ehdi suunnitella, ja olen kuitenkin poissa kolme viikkoa joten joitakin asioita pitäisi varmasti olla mietittynä etukäteen. Onneksi ystäväni Felix Kanadassa on jo auttanut paljon, järjestänyt ohjelmaa ja auttanut yösijan hankinnassa, joten ei jättipaniikkia, mutta pakkaus on vielä aika pahasti kesken, siitäkin huolimatta että lähden Troyesista alle 20 tunnin kuluttua. Näillä sanoin ilmaistuna kuulostaakin aika pahalta, paniikki yltyy :D

eikä auta asiaa että olis vielä illanistujaiset tulossa! Muutenhan niillä ei olisi väliä, mutta kun asian laita on nyt niin että UUDET KEVÄTVAIHTARIT OVAT SAAPUNEET!! Ja mikäpä olisi sen mukavampaa kuin päästä heihin heti tutustumaan ja vähän esittäytymään ennen kuin lähden pois kolmeksi viikoksi. Joten yritän ainakin pyörähtää! Oulusta tuli pariskunta, jota en ole vielä tavannut, joten heitä ainakin odotan innolla ja lisäksi porukkaa tuli meksikosta, australiasta, USAsta, virosta ja ymmärtääkseni argentiinasta.....en kyllä tiedä onko tässä kaikki. niin ja tyttö liettuasta! Mutta kerron sitten lisää kun olen heihin tutustunut :)

Yritän parhaani mukaan myös päivitellä blogia kanadassa, jotta ei sitten kotiin tullessa olisi niin kovasti kerrottavaa...mutta katsotaan miten suttaantuu ja miten pääsen reissussa nettiin.

Nyt pitää mennä finalisoimaan pakkaus, CIAO!!

Fisu-tanssit tanhuttu, lumilautakausi startta!

Tiedän, jo oli aikakin! Tasan kaksi kuukautta lusmuilin, pahoitteluni. Nyt alkaa taas tapahtua. :)

Synttäriputken jälkeen joulukuussa elämä rauhoittui hieman, eikä ole ollut ihmeempää raportoitavaa, joten sillä nyt puolustelen sitä etten mitään ole kirjoitellut. Joulu tuli ja meni, vuosi vaihtui ja Ranskaan on palattu pikaisen Suomi-visiitin jälkeen.

Kulttuurishokilta välttyäkseni otin pehmeän laskun Troyesiin paluuseen, tuomalla mukana palan Suomi-elämääni - nimittäin äidin! Äiti vietti kanssani viisi päivää Ranskassa opiskelijaelämään tutustuen, mutta nyt taas opetellaan arkeen ilman äitiä. Rankkaahan tuo on, mutta kyllä tämä tästä. ;)

Tänään oli kiireinen, mutta mukava päivä. Olin saksan tasokokeessa, koska haluaisin kerrata kevätlukukaudella vähän sitäkin kieltä. Tasokokeen jälkeen tuntuikin että kertaus tulisi tarpeeseen... :D Sitten kävin Outletissa vähän shoppailemassa lumilautavarusteita. Sain edullisesti koska täällä alkoi eilen vuoden suurin ale-sesonki. Todellisten tarpeiden lisäksi tarttui mukaan housuhame, täytyy tunnustaa. Mutta onhan sekin tarpeellinen, ettei tarvi kalsongeilla juoksennella ihmisten ilmoilla... Illalla oli vielä edessä ranskan loppukoe, joka meni ihan kivasti, vaikkei ihan kyllä ollut "très facile" niinkuin opettaja lupaili. Mutta ompahan nyt tehty, mulla yksi tentti vähemmän murehdittavana.

Seuraavasta yhdeksästä päivästä tulee mielenkiintoisia, koska niihin pitää sisällyttää yhden kurssin loppuraportti, kaksi tenttiä (ehkä jopa niihin lukemista!), alppireissun kamojen pakkaus ja kolmiviikkoisen Kanadan matkan suunnittelu. Näiden välillä luoviessani en usko että enää kirjoitan blogiakaan ennen alppireissua, mutta heti Tignesistä palattuani yritän laittaa kuulumisia tai vähintäänkin kuvia picasaan. Tignesin rinteiltä palaan 26.1. ja sitten mulla on kokonaiset kolme päivää aikaa pestä pyykit ja pakata uudelleen, kun 29.1. jo alkaa seikkailuni Skotlannin kautta Kanadaan, niin ikään lumilautareissuun. :)

Nyt hyvää yötä! Älkääpä ottako ruisleipää ja joppia itsestäänselvyytenä :)